Tiistaina 20.4. kokoonnuimme jälleen Partuksen Ihmevalmentajien kanssa pohtimaan laajenevan verkostomme johtamista. Millaisen verkoston ja toimintaympäristön haluamme luoda? Tavoitteena oli ja on alkaa löytää yhteistä käsitystä siitä mallista, jolla haluaisimme löyhää, verkostomaista yhteisöämme edistää, sparrata ja johtaa yhdessä kohti maailmanvalloitusta. Tälläistä verkostoa Dee Hock (One from Many -kirjassaan) kutsuu laatusanalla ”chaordic”. Suomeksi tämä käsite ei käänny mitenkään sujuvasti, mutta tarkoittanee jotakuinkin ”organisoitua kaaosta”. Me elämme sitä. Joskus se tuntuu mahdottomalta, joskus taas valtavan antoisalta!
Kenen joukoissa seisot? Mihin verkostoon haluat kuulua?
Yksi tärkeimpiä kysymyksiä elämässä on miettiä ”mihin verkostoihin kuulut” ja ”mihin haluan tulevaisuudessa kuulua”. Valmentaja on myös keskeisessä roolissa verkoston johtajana. Johdamme jokainen omaa verkostoamme ja kun tuomme kukin sen yhteen, olemme yllättävän suuria. Yhdessä olemme enemmän, se on sanomattakin selvää. Edustamillamme verkostoilla on paljon yhteistä, haluamme saada aikaan tiimioppimisen ja tiimiyrittäjyyden vallankumouksen. Tiimiakatemian laajennettu missio yhdistää meitä. Miten voisimme valjastaa voimamme ja saada verkoston osaset toimimaan paremmin yhdessä?
Verkostoja ei voi johtaa, mutta niitä pitää johtaa
Miten luomme rikastavan ja dynaamisen yhteisön, jossa ”synopsit toimivat moneen suuntaan”? Verkoston keskiöllä ei saa olla liian suurta merkitystä, vaan täytyy jatkuvasti toimia sutenöörinä ja yhteyttää eri toimijoita yhteen. Verkostoon kiinnitytään tekojen kautta. Se on joskus väkivaltaista, mutta kaunista. Kysy itseltäsi: ”Mitä mä annan?” Sitä kautta bisnekselle syntyy myös merkityksellinen itsensä toteuttaminen ja ansaintalogiikka. Oppivassa verkostossa avainajatuksia ovat myös tiimiyrittäjyys ja yhteistuotanto; mitä voimme tehdä yhdessä? Olemmeko perustaneet Myönteisten Voimien Salaliiton?
Art of Hosting -kohtaamisessa, Karlskronassa, tutustuin jenkki Tenneson Woolfiin, joka oli yksi päähosteista. Hän evästi minua: ”Do not look for critical mass. Look for critical connections.” Tiimiakatemiassa olemme puhuneet samasta asiasta; johda avainpelaajien kautta. Perinteisen yritysorganisaation opit eivät verkoston johtamiseen päde. Uusia näkemyksiä ”liikeenjohtamisesta” tarvitaan – mehän olemme hyvin lähellä (kansan)liikettä. Massamarkkinoinnin aika on ohi. Meidän täytyy löytää ne ”oikeat tyypit”, joista voi tulla ystäviämme. Jaamme ystäviemme kanssa samat arvot, mikä mahdollistaa sydämenyhteyden ja luottamuksen. Tarvitsemme luottamusyhteisön ja suoritushaasteen. Ja paljon kokeiluja. Meitä halutaan Brasiliassa asti – miten poistamme esteet?
Meksikon ”Exemplars”-kohtaamisessa kysyimme toisiltamme: Miten yhteisö tai organisaatio alkaa kasvaa alkuperäisen perustajan ja ytimen ympärille? Kuinka ”skaalata” johtajuutta, joka mahdollistaa ajatuksen leviämisen ja heimon kasvamisen? Ensin on ymmärrettävä ja tiedostettava mitä oikeastaan teemme ja miten teemme sen mitä teemme. Kuulostaa jopa yksinkertaiselta, mutta ollaan hyvin perimmäisten, ja siksi haastavien asioiden äärellä. Kun nämä asiat ymmärrämme vielä paremmin, voi olla, että osaamisen ja sanomamme levittäminen mahdollistuu paremmin. Uusseelantilaisen ystävämme Jeremyn taikakaava kestävän vaatebisneksen kasvattamiseen on ollut: define – refine – replicate. Määrittele, viilaa, (vasta sitten:) toista (vimmatusti). Vaikka tekisimme tyylillemme uskollisena monen asian toisinpäin, on tässä varmasti jotain opittavaa.
(Ihme)valmentajan työkalut: KOKOA ja TSK
Näiden tämän kevään voimakkaiden oppimiskokemusten ja joka päivä verkostomme kanssa puuhaavana oli ylen antoisaa saada lisäpontta ajatteluun päävalmentaja Johannekselta ja Ihmevalmentajien joukolta. KOKOA-tiimivalmennusmalli (Kokemukset, Ajatukset, Konkretisointi, Kokeilu), joka pohjautuu Rakettimalliin, KOKOAa hyvin ajatukset verkoston oppimisesta, jossa ytimessä on oma tiimisi. ”Apila”-mallissa taas keskiössä on kaverijohtaminen, ja sitä tukevat muut ydintoiminta- ja tukiprosessit: toteutusprosessien hallinta, informaation ja tiedonvälityksen hallinta, yhteyksien hallinta (verkosto) ja sisäisten suhteiden hallinta. Tämä kolahti kovaa. Valmentajan tulee hallita Teorian Soveltaminen Käytäntöön (TSK-malli), verkostomalli ja tiimivalmennusmalli. Tiimiyrittäjyyden kolmion kautta ymmärrämme myös tiimiyrittäjyyden kontekstin ja toimintakentän: kolmion kulmissa ovat toimijoina tiimioppija, tiimivalmentaja ja tiimiliideri. (Rakettimallista lisää: http://www.partus.fi ).
Ihmevalmentajien tarinat jakoon!
Mietimme, mitä konkreettista voisimme tehdä yhdessä. Yhtenä lopputulemana päätimme panostaa Ihmevalmentaja-verkoston tekemiset ja ihmiset läpinäkyvämmäksi blogin avulla. Käytämme hyväksemme Partuksen uudistuvia nettisivuja, johon linkitämme kirjoitukset. Kesäkuussa, Ihmevalmentajien viimeisessä tapaamisessa, lausumme valmentajan valan ja luomme yhteisen toimintakartan. Tuleva Tiimimestarit Areenalla -kohtaaminen sai paljon ideoita ja syyskuun 16.-17. päivä mietimme koko verkoston valmentajien kanssa yhdessä: Mitä haluamme yhdessä saavuttaa?
Kaikki johtaminen lähtee oman itsensä johtamisesta. On tiedostettava oma toimintakenttänsä. Joka päivä on tehtävä priorisointia ja valintoja. Vapun tunnelmissa olin unohtaa oman blogin kirjoitusvuoroni, mutta Ihmevalmentajien suunnattoman hienoa verkostoa kunnioittaen en voinut livetä vastuusta. Niinpä kirjoittelen tätä hieman jälkijunassa, mutta iloisena siitä, että saan tehdä töitä kanssanne, hyvät Ihmevalmentajat.
Aurinkoisena vapunjälkeisenä maanantaipäivänä Jyväskylässä 3.5.2010 ihmetellen,
Vilma
Ihmevalmentajien blogi 